Biyyootni addunyaa dalagaa akkasii kana dhorkanii seeraan ala tahuu isaas beeksisanii jiran. Kasia’n akka. Dhukkuba kaansarii Habashumaatu isaan galaafataa fi salphisaa jira. Ethiopia needs a multi-party democracy to end the crushing impact of corruption. Dhukkuba sukkaaraa 3. Irreechi aadaa garee amantaa ta’uu bira darbee mallattoo tokkummaa fi eenyummaa saba Oromoo ta’ee tajaajilaa jira jechuudha. Waan tiruu miidhu irraa if eeguun salphaadha. Siyaasa biyyoolessaa; Siyaasa Idil addunyaa; Dimokiraasii fi bulchiinsa gaarii; Nageenyaa fi tasgabbii. Gosni dhagna-qabaa hawaasotaa fi gosoota gidduutti adda adda. Qorannoon heddu kan mul’isu bunni dursee dhukkuba sukkaara (type-2 diabetes mellitus) nurra ittisuu akka danda’uudha. Rakkoo mulátuu fi borus kaúu malu bifa aadaa dimokratawaa gabbisuun irra aanuudha malee tooftaa ukkaamsaa lafti itti dhiite as deebisuun jalqabatti Dr Abiyyiif, itti aansee Oromoof qaaniidha. kaayyoo tapha afaan oromoo Taphni Afaan oromoo kaayyoo isaa inni guddaan wanti banameef ykn jalqabameef; aadaa, seenaa, aartii fi og-barruullee adda addaa gama Afaan oromootiin jiran barreessuun gama dubbistoota isaatiin gahuun booharsuu, fi barsiisuudha. Aadaa Oromtichaa tarreessuun hanga urjii lakkaa'uu ulfaatullee akka fakkeenyaatti aadaa nyaataa, uffannaa, fuudhaafi heerumaa, ayyaaneeffannaa, walgargaarsaafi kanneen biroo kaasuun ni danda'ama. Nyaata dhukkuba kana nutti cimsan irraa fagaachuu. Bara 1965/1973 keessa barattoonni 90% dhalaataa Meettaa Roobifi 10% dhalataa Ada'aa Bargaa taanee hangi xiqqoon walitti dhufnee afooshaa walqarqaarsaa maqaa "Ye Metta Robii nnaa Ada'a Barga Tamaarii'och nnaa waxxaatooch meredaja edr" hiikan isaa "Afooshaa walqarqaarsaa barattoota fi dargaggoota Meettaa Roobiifi Ada'aa Bargaa" jennee of gurmeessinee. Yeroo wal fakkaataa keessatti nama lama yoo jaallatte filannoonkee isa duraa osoo hin taane isa boodarra jaallatte ta,uu qaba. Dhukkubni TB eega somba seene namoota biraatti faca'uu dandaya. Amma fedhe iyyuu uummatni Ormoo haa saamamu, haa cunqursamu , haa tuffatamuu, haa dhiitamu malee aadaa fi hooda isaa qabatee jira. wal-tajjiin marii kan Muka Jala jedhamuun moggaafamee kan Aadaa fi. 8) Beekumsa bilisa horachun beekumsa cunqursaa hundeen buqqisuu. Dhukkuboota sirna qaamaa biroo. OBS-Sirba Aadaa Dargaggootaa fi Geerarsa Abbootii Shawaa. Gorsaa ogeeyyii fi qajeelfamoota ittisafi too'annoo vaayirasichaaf bahan hojirra oolchun of-eeggannoo gochaa jiraachus himan. Qorichoota dhukkuba biraa yaaluuf ajajaman kan akka, antihypertensive, antihistamine, antidepressants, etc. Jaarsaa fi jartiin, ayyaantun, Sheekni, lubni Oromoo uummata isaanii birati dhageetii fi ulfina guddaa qabu. Guyyaa irraa fudhachuun kuni garuu, akka dawaa isa dubartootaa, fayyaa irratti dhiibbaa heddu hinqabu. Rakkoo mulátuu fi borus kaúu malu bifa aadaa dimokratawaa gabbisuun irra aanuudha malee tooftaa ukkaamsaa lafti itti dhiite as deebisuun jalqabatti Dr Abiyyiif, itti aansee Oromoof qaaniidha. Magaalaa Dirree Dawaa Hayyuu fii. timrris anti inflamatory kana keeysattis ni ramadama. Mallattoon TB qufaa addaan hin citne ka namarra turu, huqqinna qaamaa, fedhii nyaataa dhabiinsa, dafka halkanii, laydaa fi dhukkubbii qomaa dabalata. Aadaa Nyaataa: Oromoon nyaata heedduu qaba. Gurmeessaa, Dr. Afaan Oromoo is also spoken by Oromoo living in northern Kenya and by Oromoo exiles in Su. Alii Birraa weellisaa, qindeessaa, walaleessaa fi sabboonaa Oromooti. Ayyaanni bara haaraa fi Guyyaa WBO Amajjii 1, 2013 barattoota yyunivarsiitii fi koollejjii garaa garaan kabajamuu irraan dabalatee qotee bultootni walitti dhufuun guyyaan kun guyyaa WBO tahuu wal hubachiisuu irraan darbanii dhimma QBO irratti marii gaggeessanii jiran. -Dammaa fi loomii soorachuun faayidaawwan hedduu akka qabu qorannoodhaan mirkanaa’eera. Gargaarsa Ijoollee Mana Hidhaa Jiraniif Dirree Dhawaa Community Of Of Minnesota Taasisa-Coming Soon Diraamaa Ajaa"ibaa Haala Yeroo Irratti-Seenaa Akkaan Nama Bo. Ogeessonni dhukkuba COVID - 19 kanaan nama qabame ykn shakkame yaalan, meeshaalee ittiin dhukkuba kana ofirraa dhorkan akka IPC fi PPE (masks, gloves, goggles, gowns, hand sanitizer, soap and water, cleaning supplies) lakkoofsaan ga’aa ta’e mirga argachuu qabu. Oromoon aadaa, seenaafi eenyummaasaa haala addaddaatiin ibsata. Akkuma beekkamu, dhukkubni Koroonaa-vaayras jalqaba biyya Chaaynaatti mul'ate. Kanneen sabaaf dhimman hundi furmaata argamsiisuu irratti qooda fudhachuun dirqama lammuummaa ti. ii Dhaabbata Hojii Addunyaatti Qajeelfama Raawwatinsa HIV/AIDS fi Addunyaa Hojii Waajjira Hojii Addunyaa korniyaattiin jiru hawaasa irraa kan baramu yommuu ta'u aadaa keessaa fi gidduutti garaagarummaa qaba. Labsa Guyyaa Gootota Oromoo - Adda Bilisummaa Oromoo Ebla 15, 2013 Yaadannoon gootota qabsoo bilisummaa Oromoof osoo qabsawanii wareegamani kan barbaachiseef waan aadeeffatame qofaaf osoo hin taane guyyaa kana seenaa qabsoo dheeraa ummatni Oromoo of dandamachiisuuf geggeesaa jiru kabajaa fi boona guddaan kan itti yaadannu dha. Aartii, barreessaa fi muuziqaa ummataa. dhukkuba saalaa ittisuu ni danda'a Dawaa/yaala Yoo STD itti saaxilamtteetta ta'e: z Dooktora ykn dhiyeessaa meedikaalaa bira xiinxalaa fi dawaa dhaaf dhaqi z STD hedduun qoricha antibiotics jedhamuun fi dawaa biroodhaan waan badaniif yaalami z Manatti ofii keetiin dawaa hin fudhatin (ajaja dooktoraa malee) Odeeffannoo kanarraa yoo barbaadde. dawaa dhukkubaati. Adapted from material from the Minnesota Department of Health, TB Prevention and Control Program. Waajjira Aadaa fi Tuurizimii A/Qarsaa. Obbo Caalaa Soorii Abbaa caffee Gumii Tokkummaa Abbootii Gadaa Oromooti; Yuubas. Dawaalee 3 yookaan 4. Oromoon kaleessa qilleensumarra Aadaa fi Seenaa kkf qofa jedhee fiigaa turee fi Oromoo Umamasaatti deebi'uuf qabatamaatti sochii taasisaa jiru…. Nyaanni akka aadaatti nyaatamu nyaata yeroo baay'ee. Dhukkuba kaansarii sammuuf dawaallee ta'u baatu, wal'aansa kanaan dura ture irratti dabalata kan ta'uufi umurii dhukkubsattootaa torbanin, ji'ootaan ykn waggootaan illee dheeressuu danda'a jedhaniiru. Seerrii Qabu ka Namaa miti. Kan Waaqaati. Shukkaara dhiiga kee too'achuuf ammallee nyaata madaalamaa nyaachuu, sochii qaamaa gochuu fi itti fayyadama qorichaa sirreessuun barbaachisaa dha. Bara 1965/1973 keessa barattoonni 90% dhalaataa Meettaa Roobifi 10% dhalataa Ada’aa Bargaa taanee hangi xiqqoon walitti dhufnee afooshaa walqarqaarsaa maqaa “Ye Metta Robii nnaa Ada’a Barga Tamaarii’och nnaa waxxaatooch meredaja edr” hiikan isaa “Afooshaa walqarqaarsaa barattoota fi dargaggoota Meettaa Roobiifi Ada’aa Bargaa” jennee of gurmeessinee. Posts about union written by oromoland. Waaj/Aadaa fi Tuurizimii A/Deeggaa "Dega Culutre &Tourism Office" Afaan,seenaa,Aadaa fi Artii Uummata Oromoo waliin haguddisnu haabeeksifnu! LIKE PAGE! LIKE PAGE! 25/03/2020. Dhukkubni kun saffisa nama sodaachisuun fiigutti jira. Dhufeeraa Mokonnen Finfinnee irraa akka ibsanitti, qorannaan saayinsii akka agarsisuutti ittiin ka’umsi dhukkuba garaachaa baakteriyaa eech-paayloorii jedhamutu fi dawaa dhibee adda addaaf fudhataman keessa hanga tokko ta’uu ibsan. Jarmiiwwan dhukkuba soma erga somba kee keessa seenanii booda, qufa’uun, haxxifatuun, dubbatuun yookaan wallisuu dhaan wayta hafuurri sirraa bahu nama biraa-tti dhukkuba kana dabarsuu dandeetta. Waamicha Qabsoo Jaarmiyaa Oromoo fi Ummata Oromoo Maraaf! Jijjiiramni dorrobe kun bobaa diina biraa jala galuu hin qabu! OO…. Fulbaanaa 30/2012 Ayyaanaa irreechaa irraattii Ilmaan Oromoo jumlaan Hidhaman, Qabeenyaa Akka vedio, kameeraa fi Mobilaa Loltotaa Wayyaaneetiin ummataa irraa samaman, Uffaannii Aadaa Oromoo halluu diimaa magarisaa diimaan hojjetamee miidhaguun Wayyaanonni. Dhukkuba fi dawaa aadaa. Dhukkuba kaansarii sammuuf dawaallee ta'u baatu, wal'aansa kanaan dura ture irratti dabalata kan ta'uufi umurii dhukkubsattootaa torbanin, ji'ootaan ykn waggootaan illee dheeressuu danda'a jedhaniiru. Fayyaa Qaamaa fi Sammuu. Eenyutu natti himaa eenyutu beeka laataa?. MMWR 2005; 54 (Lakk. Nyaata dhukkuba kana nutti cimsan irraa fagaachuu. Waan tiruu miidhu irraa if eeguun salphaadha. Haakmiin kun walumaa galatti qorannoon kan argatees jaarmii dhukkuba beeyladaan dhufuu ( Bacillus anthracis), dhukkuba sombaa( Tuberculosis Bacillus)fi dhukkuba kooleeraa ( Cholera Vibrio). Hogganaan biiroo aadaa fi Turizimii bulchinsa magaalaa Dirree Dawaa obbo Muraad Badawii akka jedhanitti damee turizimii kana irraa fayyadamoo ta'uuf hojjechuu irratti argamna jedhaniiru. timrris anti inflamatory kana keeysattis ni ramadama. 7) Rakkina Oromoota gidduu jiru ifatti irratti mari'achuun karaa dhugaan hikuu. Akkasuma carraa dhukkuuba dhahannaan onnee dabluu (cardiovascular) , mudaammudiin iita'uu, fi dhukkuba Narvii kan Alzheimer's jedhamus namarraa ittisa. 2013 seminaara fi qophii agarsiisa aadaa bakka Adam-Kleinstraße 6 jedhamutti sirna ho'aadhaa fi gammachiisaadhaan sa'a 13:00-18:00 geggeesse. Gaa'elaa fi hiikkaa; hojjetaa fi Hojjachiisaa; Dhimma dubartootaa fi daa'immanii; Dhimma dargaggoo fi ispoortii; Waldaalee/Afooshaa; Hir'ina qaamaa; Maanguddoota; Aadaa fi turiizimii; Seeraa fi haqa; Interpiraayizii Maaykiroo; Siyaasa. 🎍Maloota dhukkuba suusii akka sigaaraa,caatii,alkoolii,Facebook,fi wantoota suusii ta'an hunda maloota ittiin ofirraa ittifnu 8 dubbisuuf. Dr Gurmu, jiraadhu. Gama Turizmiin bulchiinsa magaalaa Dirree Dawaa beeksisuu fi qabeenyi turizimiis eegamee dhalootatti akka darbuuf hojiin hojjetamaa jiraachuus beeksisaniiru. Aadaa duubatti hafaa akka lagatan: kan akka dhaqna qabaa, buttii fi umurii malee dirqisisuun shamarran heerumsiisu. Nagayaan boqadhu! Ni boqatte jedhu Dhugaadhaa? Abbaa Lataa Amanuu dadhabee Lammiin si gaafata! Diraamaamoo fiilmii Akkamiin amanna? Ciistee hafte jedhu Dhibee si mudate Mee eenyuun gaafanna!? Saba si jaallatuuf Maa Garaa jabaatte? Halkan dukkanumaan Kan deemtee fagaatte! Nama umurii guutuu Aadaasaaf jiraate Aartii isaa guddisuuf Dabarsee of laate Akka Nama tokkoo Qixxee namaa duute!. Nama meeqaa laataa hawwee kan argate? Fedhii garaasaatii soonaan kan guuttate. Odeeffannoo STD Dhukkuba Dhagna Dubartii (dhuukuba kana dhibee yeast, trichomonas, bacterial vaginosis jedhamutu fida) Aasxessa fi mula'ta Mula'ta dhagna dubartiirratti: zDhagna dubartii guba, ni hooqsisa, ni dhukkubsa zDhangala'aa barbaachisu caalaa baasa zDhangala'aan sun fooli gadheefi bifa gadhee akka inni qabaatu godha. Tohannoo mootummaa Chaaynaa ala tahuun biyyoota Addunyaaw 60 ol gahuun isaa ifa. Beektoota keenyas ta'uu, akitivistoota farnjii jalaa qara'aniis haa ta'aanii, qabsaa'oonni kaleessaa fi kkf , bakka kudhan kan isaan dhaabee jiru , dhiigumaan Oromoo ofiin haa jedhan malee, aadaa fi jireenyi isaanii guutuun Habashummaadhaa. Jarmiyooti Oromoo siyaasaa, qamoota Hawasaa, Amantii, Aadaa fi waldaleen beektootaa, waliigaltee fi seeroota mirga dubartoota irratti bahan hunda akka qaama sochii, heeraa fi seeraa isaanii godhatanii miseensotaa fi deggartoota isaanii barsiisaan, qaamota hunda keessattis qooda dubartootaa akka guddisanu jabbessinee gafannaa. Kiibxata, April 21, 2020 Guutuu Addunyaa keessatti lakkoofsi namoota Vayirasii Koroonaatiin qabamanii 2,530,000 dabre. Wal'ansi dhukkuba kaleef godhamu, nyaata dawaa fi oguuma baqaqsanii hodhu kan of keessaa qabu ta'uu ibsuudhaan, wal'ansii afaan ingliziin "Dialysis" jedhamus ka jiru ta'uu Dr. kaayyoo tapha afaan oromoo Taphni Afaan oromoo kaayyoo isaa inni guddaan wanti banameef ykn jalqabameef; aadaa, seenaa, aartii fi og-barruullee adda addaa gama Afaan oromootiin jiran barreessuun gama dubbistoota isaatiin gahuun booharsuu, fi barsiisuudha. Dhukkuba kanaan wolqabatee hawaasa keenya keessa hubannoo ykn odeeffannoo sirrii hin tahin heddutu jira. si’a ta’u hojii isaa kanaafis a. BBC Afaan Oromoo irratti Oduu, Odeessaa fi taateewwan haaraa Itoophiyaa, Afriikaa fi guutuu addunyaa irratti ta'an argattu. 🎍Maloota dhukkuba suusii akka sigaaraa,caatii,alkoolii,Facebook,fi wantoota suusii ta'an hunda maloota ittiin ofirraa ittifnu 8 dubbisuuf. Aadaa Fuudhaa fi Heeruma Oromoo Arsii. Yakki senaa ummata Agawoo irratti raawatame ummata Oromoofis ni karoorfame. Dhufeeraa Mokonnen Finfinnee irraa akka ibsanitti, qorannaan saayinsii akka agarsisuutti ittiin ka'umsi dhukkuba garaachaa baakteriyaa eech-paayloorii jedhamutu fi dawaa dhibee adda addaaf fudhataman keessa hanga tokko ta'uu ibsan. Ragaa: Waltajjii Dhukkuba To'achuu fi Ittisuu. Mana hidha akeessatti wal’aansa gahaa waan dhabeef hedduu miidhame. Kitaaba Islama Afaan Oromootiin. Seera Umamaa kanaaf Oromoon bakka ol aanaa qaba. Dhukkuba sukkaara ittisuuf. Ukkaamsaa simachuufis ummanni qophii miti. Keessumaa aadaa nagaa ittiin walgaafannuu fi duudhaa hariiroo hawaasummaa qabnuun aadaa bakka tokkotti baay'achuu keenya hir'isnee,dhukkubicharraa of eeggachuu qabna jedhan. 💞Dhiirota amanuun baayyee rakkisaadha kanaaf maloota dhiirri tokko dhugaadhaan nu jaallachuuf dhiisuu isaa afaan isaarraa gaafannee maloota ittiin adda baafannu 6 dubbisuuf. -Dammaa fi loomii soorachuun faayidaawwan hedduu akka qabu qorannoodhaan mirkanaa’eera. Xanachi dhukkuba keessaa isa hamaa dha. Tohannoo mootummaa Chaaynaa ala tahuun biyyoota Addunyaaw 60 ol gahuun isaa ifa. G (2005) Umamni hundi seera qaba. Haala Dhukkuba HIV/AIDSii Oromiyaa fi Hawaasa Oromoo Biyya Alaa Keessa Jiruu by Dr. Dawaa dhukkuba sukkaraa Dr, oromo Helloo Dooktor ''Dhukkuba Ilkaani fi Wal'ansa Isaa'' OBN 04 02 Muknii qoriichaa kun dawaa dhukkuboota bay'ee murteessa kan tahee kana irra. Magaalaa Dirree Dawaa Hayyuu fii. Kanaafu DH. Waldhaansa Dhibee Riphaa kan Somba (TB) Katabbii kan Birkii Fayyaa Minnesota, Sagantaa Ittisa TB fi To’annaa irraa qophaahe Yaaliiwwan kee dhibee somba (TB) riphaa ta’e, ykn “LTBI” akka qabdu mul’isu. Namni 4 dabalataan #Coronan qabamuun mirkanaaye. Macaafni Qulqulluun waaʼee jaalala amala gaariitiin beekamuu dubbata. Nagayaan boqadhu! Ni boqatte jedhu Dhugaadhaa? Abbaa Lataa Amanuu dadhabee Lammiin si gaafata! Diraamaamoo fiilmii Akkamiin amanna? Ciistee hafte jedhu Dhibee si mudate Mee eenyuun gaafanna!? Saba si jaallatuuf Maa Garaa jabaatte? Halkan dukkanumaan Kan deemtee fagaatte! Nama umurii guutuu Aadaasaaf jiraate Aartii isaa guddisuuf Dabarsee of laate Akka Nama tokkoo Qixxee namaa duute!. Meeqatu guuttatee hawwii jireenya isaa ? Gammachuu argatee kan ciise garaan isaa. Dhukkuba asmii hir'isuuf 10. Gorsa Ogeeyyii Fayyaa, Health tips, Corona updates, corona virus, Vaayirasii koroonaa, Dr. Guyyaa irraa fudhachuun kuni garuu, akka dawaa isa dubartootaa, fayyaa irratti dhiibbaa heddu hinqabu. Kan amma mootummaan godhaa jiru dhibeef dawaa biraa laatuudha. Akka aadaa keenyaatti manni DIMDIMOORRS kaa'ama. Akka Abbaan Taayitichaa beeksisetti oomishaaleen acheettoo ja'an sadarkaa biyyoolessaatti kaa'ame hin guutani. Dhukkubni TB eega somba seene namoota biraatti faca'uu dandaya. Dhukkubbii maashaalee fi buusawwanii hir'isuuf 8. Isaan keessa akka waan sanyiin daddarbuu fi abaarsa waaqaatiin dhufuu, akkasumas dhukkuba yaalamee fayyuu hin dandeenye fi nama cubbuu ykn sanyii badaa irraa dhalate irratti mul’ate godhamee laallamuu fa’atu jira. Walaloo Haadha Manaa. Aadaa fi Tuurizimii Aanaa Daaboo haannaa. Haati Oneesmas gammachuu ilmishee qabu kan hubatte si'a ta'u, isheenis Macaafa Qulqulluu qayyabachuuf fedhii akka qabdu argisiiste. Kiibxata, April 21, 2020 Guutuu Addunyaa keessatti lakkoofsi namoota Vayirasii Koroonaatiin qabamanii 2,530,000 dabre. Kana malees kanneen harkisaaniifi afuurrisaanii namaaf dawaa ta'u, namoota sababa balaatiin caban waldhaanan, dhukkuba adda addaatiif dawaa kennaniifi rakkina adda addaatiif gorsaafi gargaarsa kennaniifi kkf ni juiru. Kanaafu DH. Biyyoonni dawaa Covid-19 saayinsiin hin. OROMIYAAN WAL BARAA ademmisoma24. Isaan keessa akka waan sanyiin daddarbuu fi abaarsa waaqaatiin dhufuu, akkasumas dhukkuba yaalamee fayyuu hin dandeenye fi nama cubbuu ykn sanyii badaa irraa dhalate irratti mul'ate godhamee laallamuu fa'atu jira. Gosni dhagna-qabaa hawaasotaa fi gosoota gidduutti adda adda. irratti kuufamuu fi akkasumas baakteeriyaa horsiisuun ta’uu mala. OBN Waxabajjii 3, 2011 - Abbaan Taayitaa To'annoo Nyaataa fi Dawaa Itoophiyaa oomishaalee acheetoo sadarkaa barbaadamu hin guutin 6 irratti tarkaanfii sirreeffamaa fudhate. Barumsi isaa yoom iyyuu buʼa qabeessa dha. Hanga ammaattis namoota 3,252 guutuu Addunyaa irraa lubbuu galaafatee jira. Dammaa fi loomiin uumamaan kan qaban antii ooksiidant humna qaamni namaa dhukkuba ittisuuf qabu dabaluu akka danda’an qorannoowwan yeroo adda addaatti taasifaman mul’isaniiru. e alkoolii baay'isuu, tamboo xuuxuu, qorichoota ajaja malee fayyadamuu fi of dhiphisuu. Addunyaa kana irratti waggaatti namootni miliyoonii 300 dhukkuba kanaan qabamu, namootni miliyoonni 3 ammoo sababa dhukkuba kanaatiin du'u. Biyyoonni dawaa Covid-19 saayinsiin hin. 💞Dhiirota amanuun baayyee rakkisaadha kanaaf maloota dhiirri tokko dhugaadhaan nu jaallachuuf dhiisuu isaa afaan isaarraa gaafannee maloota ittiin adda baafannu 6 dubbisuuf. Osoma ta'uu, dawaan kuni 100% dhibbaa tokkos nama dawaa kanatti dhimma bahu irratti hinqabu jechuun hindanda'amu. MMWR 2005; 54 (Lakk. Nyaanni akka aadaatti nyaatamu nyaata yeroo baay'ee. Kitaabni Qulqulluun qajeelfama fayyaa qaamaa fi sammuu fooyyessuuf gargaaru kan qabate taʼuu isaa yommuu hubattu ni dinqisiifamta. Dhukkuba sukkaara yeroo amma akka addunyaati nama miiliyoonni 300 oltu ittin rakkata. Dhukkubni kun dhukkuba bal'inaan hawaasa keessatti argamu yoo ta'u dibbeenta 8. Posts about union written by oromoland. Hᴀᴍᴢᴀ Sʜᴇɪᴋʜ Jᴀʙɪʀ 46,328 views. Dawaa Navarapin jedhamu dawaalee ka biroo dhukkuba HIV/AIDS gargaaran waliin qindaa’inaan fudhachuun dubartoota harka 83 ta’an irratti bu’a quubsaa kan argamsisee yoo ta’u kanneen qaammi isaanii dawaa kana fudhachuu dide imoo harka 14 ta’uu qorannaan kun hubachiisee jira. Aliin dhukkuba Kaanserii marrimaanii akka yaallamaa jiru yoo. Biyya keenya keessattis bakka hedduutti namootni keenya dhukkuba kanaan qabamanii rakkataa jiru, du'us. Kan Waaqaati. Kan amma mootummaan godhaa jiru dhibeef dawaa biraa laatuudha. Dhukkubni TB eega somba seene namoota biraatti faca’uu dandaya. Kunis yeroo ujummoon qilleensaa dhiphatu uumama. Gaafii fi Deebii wontoota wuduu'a namaa nama irraa balleessan waa meeqa beektuu? tvislaamaa Dawaa Dhukkuba Dagaminsaa Shk Amin Ibro - Duration: 1:58:57. Qorichoota dhukkuba biraaf kennaman akka: Farra baakteeriyaa doxycycline fi tetracycline yoo daa’imman xixiqqoof kennaman, qorichoota antihistamines fi dhukkuba sammuuf kennaman tokko tokko. Akka aadaa keenyaatti manni DIMDIMOORRS kaa’ama. 10) ABO fi ULFO karaa maraan gargaaruu. Irreechi aadaa garee amantaa ta'uu bira darbee mallattoo tokkummaa fi eenyummaa saba Oromoo ta'ee tajaajilaa jira jechuudha. Ilkaan qofaa miti garuu tiruu keenyas akka miidhu qorannoon ga’aan irratti godhamee mirkanaa’ee jira. Dawaa Navarapin jedhamu dawaalee ka biroo dhukkuba HIV/AIDS gargaaran waliin qindaa'inaan fudhachuun dubartoota harka 83 ta'an irratti bu'a quubsaa kan argamsisee yoo ta'u kanneen qaammi isaanii dawaa kana fudhachuu dide imoo harka 14 ta'uu qorannaan kun hubachiisee jira. sababni isaas osoo isa duraa dhugaan jaallatte ta,ee isa lammaffaa onneenkee hin keessumsiisu ture. Akkuma beekkamu, dhukkubni Koroonaa-vaayras jalqaba biyya Chaaynaatti mul'ate. TBOJ magaalaa Nürnberg, Jarmaniitti guyaa gaafa 27. Keessumaa aadaa nagaa ittiin walgaafannuu fi duudhaa hariiroo hawaasummaa qabnuun aadaa bakka tokkotti baay'achuu keenya hir'isnee,dhukkubicharraa of eeggachuu qabna jedhan. Akkuma beekamu dhukkubni busee dhukkuba gammoojjii ti, garuu jabana kana iddoo tokko tokkotti giddu- galeessa gammoojjii fi baddaatti argamuutti jira. Isaan keessa akka waan sanyiin daddarbuu fi abaarsa waaqaatiin dhufuu, akkasumas dhukkuba yaalamee fayyuu hin dandeenye fi nama cubbuu ykn sanyii badaa irraa dhalate irratti mul’ate godhamee laallamuu fa’atu jira. namoota saalqunnaamtii waliin walqabatee miidhama, sodaaa fi kkf qaban. Dhukkubni Alzihemars jedhamu kun narviin. 8% ummataa keessatti kan argamudha. Haa ta’u malee namoonni baakteeriyaa kanaan qabaman hundi dhukkuba kana hin qabani. Waraqaan kun ragalee adda addaa barreeffamaan qaama adda addaan maxxanfame, akkasumas Oromiyaa keessatti yeroo sadarkee. Hiree keenya irree keenyaan humnaan murteefachuu malee filmaata biraa hin qabnu. dafka halkanii, laydaa fi dhukkubbii qomaa dabalata. MMWR 2005; 54 (Lakk. timrris anti inflamatory kana keeysattis ni ramadama. Nimoonaan mana hidhaa Qaalittii, Zuwayii fi Qilinxoo keessaatti garafamaa ture; Reebicha garmalee irra ga’eenis dhibeef saaxilame. Nagayaan boqadhu! Ni boqatte jedhu Dhugaadhaa? Abbaa Lataa Amanuu dadhabee Lammiin si gaafata! Diraamaamoo fiilmii Akkamiin amanna? Ciistee hafte jedhu Dhibee si mudate Mee eenyuun gaafanna!? Saba si jaallatuuf Maa Garaa jabaatte? Halkan dukkanumaan Kan deemtee fagaatte! Nama umurii guutuu Aadaasaaf jiraate Aartii isaa guddisuuf Dabarsee of laate Akka Nama tokkoo Qixxee namaa duute! Garaa …. dhukkuba onnee fi hidda dhiigaaf! Dhukkuba onnee fi hidda dhiigaaf zeeyta habasoddaa waan oowwituu waliin fudhachhuudha guyyaalee waljalaa hanga fayyituu! Cooma qaamaa akka. Afaan Oromoo qubee qeenxee digdamii jaha (26) fi cimdii shan (5) qaba. Albuudni magaanisyeemii yoo hedduminaan fayyadamne, iitaa qaamaa fayyisa. Kunis yeroo ujummoon qilleensaa dhiphatu uumama. Barreeffama kana Tuqi. Aisha Siraj - Guyyaa Aadaa fi Dudhaa Oromoo (Torontoo, Wax. Dhukkuba sukkaara yeroo amma akka addunyaati nama miiliyoonni 300 oltu ittin rakkata. Biyyootni addunyaa dalagaa akkasii kana dhorkanii seeraan ala tahuu isaas beeksisanii jiran. Kan alagaa maraachuu fi PP abdii kutachiisutti jiru ummata akkanatti dirree dhiphisuu fi tokkummaa Oromummaa agarsiisuudha. 🎍Maloota dhukkuba suusii akka sigaaraa,caatii,alkoolii,Facebook,fi wantoota suusii ta'an hunda maloota ittiin ofirraa ittifnu 8 dubbisuuf. Dhukkuba kaansarii Habashumaatu isaan galaafataa fi salphisaa jira. Shukkaara dhiiga kee too’achuuf ammallee nyaata madaalamaa nyaachuu, sochii qaamaa gochuu fi itti fayyadama qorichaa sirreessuun barbaachisaa dha. Aadaa kanaa ala bahuun, badii isa sadarkaa oliitti waan fudhatamuuf, namuu aadaa tahuu isaa waan beekuuf sirna Gadaa keessa jiru kabajee osoo keessaa hinbaasin kabajee jiraata. Ayyaanni hiikoo waan hedduu of keessaa qaba. Kana keessaa aadaa nyaataa, aadaa uffannaa, aadaa mana itti ijaaran, aadaa fuudhaa fi heerumaa, aadaa irreechaa,aadaa sirna ittiin bulmaataa, aadaa ateetee, aadaa sirbaa, aadaa ittiin wal dhibdee furatan, aadaa ittiin bulmaataa fi kan biroo hedduu qaba. Odeeffanno guutuu argachuuf gaaffi fi deebii gaggeefame dhaggefadhaa. Nyaanni akka aadaatti nyaatamu nyaata yeroo baay'ee. Dhukkubni asmii; ujummoo qilleensaa gara gadii huba. 8% ummataa keessatti kan argamudha. Waggaa guutuu Namatti tolaa qilleensinii, Rahaa jiruu, hikkaa isii, Baadiyyaa keessatti arganii. Bara 1870-1890 weerara Yohaannis fi Minilik hoggananiin ummati Oromoo gara miliyoona 5 ga`u lafa irraa dugugamuu galmeen seenaa mirkanessera. Nyaati dhukkuba kana namatti kaasan jiraatan iyyuu sadarkaa hamaa irraan hin geesisan, jedhu. Dhukkubni Alzihemars jedhamu kun narviin. Qusannaa akka aadaa godhatan: galii argatan irraa hanga tokko ol kaawwachuu aadaa akka godhatan. Cararii (radiation) fi. Woggaa 4 dura ture Justin Street, dargaggeessi umrii 22, gargaarsa Kasia Rivera barbaacha gara isiittii kan qajeele. Qorannoon waa'ee fayyaa beeyladaa akka waaliigalatti bara dheeraaf hojjetamee tureera. "Olgor dhukkuba namni tokko ofif ofitti waamu dha. Sirba harawa buze takke fi abbaa shumbee waa'ee koroonaa iratti dhageeffadhaa subiscribe godhaa Waa'ee Dhukkuba Vaayirasii Koronaa (COVID 19) Darajjee Shuumii **Araarakee** waa'ee Koronaa irratti kan xiyyeeffate. Qulullina harkaa eeggachaa, xuxxuqqaan karaalee vaayrasichi itti darburraa ergaa ogeeyyotaa hojiirra oolchuun of haa eeganu,ergaawwan darbanis haa qalbifannu jedhan. Yoo fayyaa qabaachuu barbaadde, nyaata qajeelaa nyaachun, spoorti godhun fi nafa kee ilaalun barbaachisaa dha. Dhukkuboota sirna qaamaa biroo. Dammaa fi loomiin uumamaan kan qaban antii ooksiidant humna qaamni namaa dhukkuba ittisuuf qabu dabaluu akka danda’an qorannoowwan yeroo adda addaatti taasifaman mul’isaniiru. RR-17): [38, 45]. Dawaalee 3 yookaan 4. e alkoolii baay'isuu, tamboo xuuxuu, qorichoota ajaja malee fayyadamuu fi of dhiphisuu. Isaan keessa akka waan sanyiin daddarbuu fi abaarsa waaqaatiin dhufuu, akkasumas dhukkuba yaalamee fayyuu hin dandeenye fi nama cubbuu ykn sanyii badaa irraa dhalate irratti mul'ate godhamee laallamuu fa'atu jira. Gaa'elaa fi hiikkaa; hojjetaa fi Hojjachiisaa; Dhimma dubartootaa fi daa'immanii; Dhimma dargaggoo fi ispoortii; Waldaalee/Afooshaa; Hir'ina qaamaa; Maanguddoota; Aadaa fi turiizimii; Seeraa fi haqa; Interpiraayizii Maaykiroo; Siyaasa. Aadaa Oromoo. Odeeyfannoo haaraya waahee dhukkuba kanaa hordofee isinii gabaasna. 🎍Maloota dhukkuba suusii akka sigaaraa,caatii,alkoolii,Facebook,fi wantoota suusii ta'an hunda maloota ittiin ofirraa ittifnu 8 dubbisuuf. Kanaafu mirgi aadaa guddisuu fi afaan Oromotin barachu argame jechuun gaaffiin Oromoo hundi deebi’e jechuu mit ykn dhiibban hundii dhabameera jechu miti. Caasaa Haaraa Caasaa Haaraa. Dhukkuba vaayirasii koronaa irraa of-eeguf jecha, salaata jum'aa, jam'aa fi salaata waqtii ramadaanaa waliin salaatamu dhiisuus himan. Sadarkaa biyyaa fi konyaatti ykn onatti ittisi fi tohannoon(PEM) kan argamuu danda'u karaa murata siyyaasaa gabaabaa fi dheeraa fi hundee sababoota dhukkuba hirina nyaataa fidan barbadeessuf tarnkaaffii jabaa fudhachuu dha(at a national or regional level, control and prevention of PEM can be achieved only through short and long term political. Dhibeen Vaayirasii Koronaa jedhamuun daddarbu guutuu addunyaa keessatti saffisaan babal’ataa jira. Dhukkuba xanachaa fayuufi hidhi xanachaa qaama keessaa buqa'ee baduu qaba. Akka Afrikaattis ta’ee akka addunyaatti baay’ina nama ayyaana kana irratti argamuu fi miidhagina qabuun Irreechi jalqaba irratti akka argamu ni hubatama. Walaloo Afaan Oromoo "Dhukkuba Onnee Zamanaa" - YouTube Seenaa fi Aadaa Oromo history and culture | I am Oromo. Dhukkuba fi dawaa aadaa. Gargaarsa Ijoollee Mana Hidhaa Jiraniif Dirree Dhawaa Community Of Of Minnesota Taasisa-Coming Soon Diraamaa Ajaa"ibaa Haala Yeroo Irratti-Seenaa Akkaan Nama Bo. Dhadhaa, deeymaa fi aananii, Marqaa, caccabsaa fi cuukkoo, Suga gaarii dha dhihanni, Qorqodaan qabu nyaanni, Garaan quuftee ijjidaranii. Aadaa Oromoo. Mallattoon TB qufaa addaan hin citne ka namarra turu, huqqinna qaamaa, fedhii nyaataa dhabiinsa, dafka halkanii, laydaa fi dhukkubbii qomaa dabalata. Akkuma ummata kaani aadaa, seena fi afaan isaa eeggachuu fi guddifachuu fedha. Jaarmayaan fayyaa adunyaa akka tilmaameetti bara 2008 keessa, adunyaa irratti namoonni miliyoona 200 fi miliyoona 47 dhukkuba Busaan kan qabaman yoo ta’u Afrikaa keessatti immoo. dhukkuba onnee fi hidda dhiigaaf! Dhukkuba onnee fi hidda dhiigaaf zeeyta habasoddaa waan oowwituu waliin fudhachhuudha guyyaalee waljalaa hanga fayyituu! Cooma qaamaa akka. Dhukkuba kanaaf hanga ammaa dawaa fi talaalliin argamuu baatullee dhukkuba kana ofirraa ittisuu ni dandeenya. Ayyaanni hiikoo waan hedduu of keessaa qaba. com Akeekni barruu kanaa cuunfaatti waa'ee ummata Oromoo, biyya isaa, aadaa, qaroomina fi seenaa isaa barsiisuu dha. Dawaa/qoricha Dhukkuba korona virus akkaataa itti fayyadamtee dhukkuba ofirraa ittisuu dandeeysu Obsa Techno. 6) Waldhaansoon Oromoo walqixxumamaa fi dimookrasii dhugaa irratti akka ammaa kaasee ijaramu carraquu. Aliin dhukkuba Kaanserii marrimaanii akka yaallamaa jiru yoo. Hanga ammaatti dawaa amansiisaa dhukkuba kana. Garuu carraa sanyiin namarraa namatti darbu ni qaba. Nagayaan boqadhu! Ni boqatte jedhu Dhugaadhaa? Abbaa Lataa Amanuu dadhabee Lammiin si gaafata! Diraamaamoo fiilmii Akkamiin amanna? Ciistee hafte jedhu Dhibee si mudate Mee eenyuun gaafanna!? Saba si jaallatuuf Maa Garaa jabaatte? Halkan dukkanumaan Kan deemtee fagaatte! Nama umurii guutuu Aadaasaaf jiraate Aartii isaa guddisuuf Dabarsee of laate Akka Nama tokkoo Qixxee namaa duute! Garaa …. Dr Zaakiir Afaan Oromo Qube. ★Jaalala jechuun:- -Bareedina barbaaduu miti -Faayidaa. Gaa'elaa fi hiikkaa; hojjetaa fi Hojjachiisaa; Dhimma dubartootaa fi daa'immanii; Dhimma dargaggoo fi ispoortii; Waldaalee/Afooshaa; Hir'ina qaamaa; Maanguddoota; Aadaa fi turiizimii; Seeraa fi haqa; Interpiraayizii Maaykiroo; Siyaasa. Dhukkuba asmii hir'isuuf 10. Biyyoota tokko tokko keessatti , keessayyu Itiyoophiyaatti kan eegalee ture ammallee kan hafe foon fi gogaa dhaaf harree qalaa kan turame ni mul'ata. Dhukkuba kale yoo jennu dhukkuboonni kalee hedduun kan ka’umsaan, mallattoon, yaalaanis wal hin fakkaanne hedduun waan jiraniif altokkotti hunda ibsuun hin danda’amu. OBS-Sirba Aadaa Dargaggootaa fi Geerarsa Abbootii Shawaa. Kitaaba Xiin Sammuu Pdf. Dawaa Video Download 3GP, MP4, HD MP4, And Watch Dawaa Video. Macaafa Qulqulluu caalaatti baradhu. U n yeroo hunda waltajji irratti " aadaa fi afaan kee sii guddateera " jechuun dhimoota biroo aadaa fi afaanin haguugani uummata gowomsuu barbaachisa akka hintaane beekamu. Dhiirri Dirqama Mana keessa Hojjatuu Hin Qabu. Disclaimer. Beeyladootni kunneen faayidaa guddaa dhala namaatiif keennaa kan turanidha, hanga ammaatillee baadiyyaa fi magaalaa biyyoota guddachaa jiraan keessatti akka geejibaati kan gargaaranidha. Jarmiiwwan dhukkuba soma erga somba kee keessa seenanii booda, qufa'uun, haxxifatuun, dubbatuun yookaan wallisuu dhaan wayta hafuurri sirraa bahu nama biraa-tti dhukkuba kana dabarsuu dandeetta. 8% ummataa keessatti kan argamudha. Hirriba gaarii rafuuf 11. Sadarakaan shukkaara dhiigaa kee yoo sirrate dhukkuba shukkaaraa irraa fayyite jechuu miti. This tranlet for future generation Arsi culture. ★Jaalala jechuun:- -Bareedina barbaaduu miti -Faayidaa. Dhukkubnisaa akka itti fooyya’u kan godhe abdii haaraa argate akka ta’e yaada. tahe hojjechuun yakka. Dhukkuba kaansarii sammuuf dawaallee ta'u baatu, wal'aansa kanaan dura ture irratti dabalata kan ta'uufi umurii dhukkubsattootaa torbanin, ji'ootaan ykn waggootaan illee dheeressuu danda'a jedhaniiru. Sanyii Oromoo kallattiin lafa irraa duguguuf gabiromfataan meshaaleen fayyadame: (1) aangoo lolaa ammayyawe hedduminaan hidhachuu waraana Habashaa, (2) daldala garbaa, fi (3) dhukkuba daddarbaa ture. Aadaa Nyaataa: Oromoon nyaata heedduu qaba. Yeroo mara waan haaraa jiru baruuf gara keenya koottaa. Dawaa Navarapin jedhamu dawaalee ka biroo dhukkuba HIV/AIDS gargaaran waliin qindaa'inaan fudhachuun dubartoota harka 83 ta'an irratti bu'a quubsaa kan argamsisee yoo ta'u kanneen qaammi isaanii dawaa kana fudhachuu dide imoo harka 14 ta'uu qorannaan kun hubachiisee jira. Diinni dhukkuba taate Ilkaan lammii hin hurtu! Ulumaayiin siiqqeef aadaa kan muldhiftu, Xoosanyiifi Altufa dhadhaa ittiin baqsatu, Aadaa Buna-qalaa cuukkoofa ittiin nyaatu, Ejjeersaafi Waatoon qabee qoorasatu, Buna Cilatamman dhiigni yoo qulqulooftu, Shimala-Harooressa jinfuu itti maratu, Saree ishee sologee diina ittiin eeggatuu!. Isaan utuu jiranii waan aadaa Oromoo keessatti. Sanbataa Guttataa gaafii dhaggeefatoota biraa dhiyaateef deebii kennani jiru. Dhukkubni TB eega somba seene namoota biraatti faca'uu dandaya. Afuura kutuu ykn argansuu cimaa, 2. Baakteeriyaan kun garaacha keenya fi mar'umaan keenya ol'aanu miidhuudhaan kan dhukkuba kanaaf nu saaxilu yoo ta'u, biyya keenya keessatti namoonni 80% ta'an baakteeriyaa kanaan qabamoodha. Hanga ammaattis namoota 3,252 guutuu Addunyaa irraa lubbuu galaafatee jira. Shukkaara dhiiga kee too’achuuf ammallee nyaata madaalamaa nyaachuu, sochii qaamaa gochuu fi itti fayyadama qorichaa sirreessuun barbaachisaa dha. OBN Waxabajjii 3, 2011 - Abbaan Taayitaa To'annoo Nyaataa fi Dawaa Itoophiyaa oomishaalee acheetoo sadarkaa barbaadamu hin guutin 6 irratti tarkaanfii sirreeffamaa fudhate. Dhukkubni kun kalee irraa jalaqabee hanga afuuffee fincaaniitti qaamota sirna fincaanii jiran kanneen akka Kalee, ujummoo fi afuuffee fincaanii (kidney, ureter, bladder) keessaa bakka tokkotti kan uumamudha. Kana jechuunis, jarmiiwwan dhukkuba sombaa (TB) nama qabsiisan hammi tokko qaama kee naannoo bay'ee, fakkeennaaf sombaa, lafeelee fi kaleewwan keessa. Qarroo fi qeerroon ka'aa WBO wajjin hiriira gala. Isa boodas sagantaan bashannanaa itti fufe. Foolii badaa afaanii balleessuuf 5. Xanachi dhukkuba keessaa isa hamaa dha. Woggaa 4 dura ture Justin Street, dargaggeessi umrii 22, gargaarsa Kasia Rivera barbaacha gara isiittii kan qajeele. Dhukkuba kaansarii Habashumaatu isaan galaafataa fi salphisaa jira. Namoota 95,141 oltu dhukkuba kanaan qabamee jiruu jibbe. 💞Dhiirota amanuun baayyee rakkisaadha kanaaf maloota dhiirri tokko dhugaadhaan nu jaallachuuf dhiisuu isaa afaan isaarraa gaafannee maloota ittiin adda baafannu 6 dubbisuuf. Dhukkuba kale yoo jennu dhukkuboonni kalee hedduun kan ka’umsaan, mallattoon, yaalaanis wal hin fakkaanne hedduun waan jiraniif altokkotti hunda ibsuun hin danda’amu. Dhukkuba xanachaa fayuufi hidhi xanachaa qaama keessaa buqa’ee baduu qaba. Odeeyfannoo haaraya waahee dhukkuba kanaa hordofee isinii gabaasna. Isaanis qubee xixiqqaa fi qubee gurguddaa jedhamuudhaani. Kasia'n akka. Hawaasni ergaawwan ogeessota fayyaa fi mootummaarra daraban hojiirra oolchuun dhukkuba vaayrasii koronaarraa of eegachuu akka qabuu abbootiin Gadaa dhaaman. Dandeetti dhukkuba of irraa ittisuu qaama keenyaa dabaluu 4. 6) Waldhaansoon Oromoo walqixxumamaa fi dimookrasii dhugaa irratti akka ammaa kaasee ijaramu carraquu. Fulbaanaa 30/2012 Ayyaanaa irreechaa irraattii Ilmaan Oromoo jumlaan Hidhaman, Qabeenyaa Akka vedio, kameeraa fi Mobilaa Loltotaa Wayyaaneetiin ummataa irraa samaman, Uffaannii Aadaa Oromoo halluu diimaa magarisaa diimaan hojjetamee miidhaguun Wayyaanonni. baga nagayaan gara fuula kanaa dhuftan! Fuula kana irratti:- dhimma Oromoo kan ilaalu guyyaa guyyaan; Oduu,Afoola, barreeffama garaa garaa,viidiyoo fi waraabbii sagalee adda addaa asirratti ni maxxanfamu. Tohannoo mootummaa Chaaynaa ala tahuun biyyoota Addunyaaw 60 ol gahuun isaa ifa. RR-17): [38, 45]. Albuudni magaanisyeemii yoo hedduminaan fayyadamne, iitaa qaamaa fayyisa. A bara 1905 badhaassa Noobllii fiisiyooloojiifi wal'aansaa argateera. Gargaarsa Ijoollee Mana Hidhaa Jiraniif Dirree Dhawaa Community Of Of Minnesota Taasisa-Coming Soon Diraamaa Ajaa"ibaa Haala Yeroo Irratti-Seenaa Akkaan Nama Bo. Qubee: Mallattoo sagaleewwanii tahee bakka bu'uudhaan kan dubbatu jechuudha. Akka Afrikaattis ta'ee akka addunyaatti baay'ina nama ayyaana kana irratti argamuu fi miidhagina qabuun Irreechi jalqaba irratti akka argamu ni hubatama. Afaan ittiin dubbatanii falmmatanis waan hinqabneef miidhamaa jiraatu. Qaamuma ofii kana deebisee bineesa godhee nama nyaachisuu caalu daddaffiin lubbuu nama keessaa baasa. Dirree Dawaa Amajjii 22/2011 Gaaffiiwwan bu'uraa bulchiinsa gaarii fi hojii dhabdummaa hatattamaan deebisuuf gan gargaaru karoorri guyyoota 60 qophaa'ee sochiin jalqabamuusaa kantiibaan bulchiinsa magaalaa Dirree Dawaa dubbatan. Waaqayyoon Tajaajiluun Dawaa Isaaf Ta'eera! Oneesmas, dhibee ostiyoojenasis imparfektaa ykn dhibee lafeen salphaatti akka cabu. Kan alagaa maraachuu fi PP abdii kutachiisutti jiru ummata akkanatti dirree dhiphisuu fi tokkummaa Oromummaa agarsiisuudha. Dhukkuba kale yoo jennu dhukkuboonni kalee hedduun kan ka'umsaan, mallattoon, yaalaanis wal hin fakkaanne hedduun waan jiraniif altokkotti hunda ibsuun hin danda'amu. Mallattoo Isaa: 1. Dhukkuba kale yoo jennu dhukkuboonni kalee hedduun kan ka’umsaan, mallattoon, yaalaanis wal hin fakkaanne hedduun waan jiraniif altokkotti hunda ibsuun hin danda’amu. Baakteeriyaan kun garaacha keenya fi mar’umaan keenya ol’aanu miidhuudhaan kan dhukkuba kanaaf nu saaxilu yoo ta’u, biyya keenya keessatti namoonni 80% ta’an baakteeriyaa kanaan qabamoodha. Magaalaa Dirree Dawaa Hayyuu fii. Koleestrolii hamaa hir'isuuf 7. Bara 1965/1973 keessa barattoonni 90% dhalaataa Meettaa Roobifi 10% dhalataa Ada’aa Bargaa taanee hangi xiqqoon walitti dhufnee afooshaa walqarqaarsaa maqaa “Ye Metta Robii nnaa Ada’a Barga Tamaarii’och nnaa waxxaatooch meredaja edr” hiikan isaa “Afooshaa walqarqaarsaa barattoota fi dargaggoota Meettaa Roobiifi Ada’aa Bargaa” jennee of gurmeessinee. Habashoonni warri Dr. Kana malees kanneen harkisaaniifi afuurrisaanii namaaf dawaa ta'u, namoota sababa balaatiin caban waldhaanan, dhukkuba adda addaatiif dawaa kennaniifi rakkina adda addaatiif gorsaafi gargaarsa kennaniifi kkf ni juiru. Haakmiin kun walumaa galatti qorannoon kan argatees jaarmii dhukkuba beeyladaan dhufuu ( Bacillus anthracis), dhukkuba sombaa( Tuberculosis Bacillus)fi dhukkuba kooleeraa ( Cholera Vibrio). Keessattu Harreedhaaf kunuunsi hin kennamu ture. Sagantaa Eebba kana irratti Ulamaa'onni gurguddoon biyya keenyaa, Daa'iiwwan fi hawaasni muslimaa lakkoofsaan heddu tahe argamuun qooda. Ogeessonni dhukkuba COVID - 19 kanaan nama qabame ykn shakkame yaalan, meeshaalee ittiin dhukkuba kana ofirraa dhorkan akka IPC fi PPE (masks, gloves, goggles, gowns, hand sanitizer, soap and water, cleaning supplies) lakkoofsaan ga'aa ta'e mirga argachuu qabu. Vaayirasiin Koroonaa Dawaa qaba jedhe manni maree Dhimmoota Islaamaa Oromiyaa! Nama dhukkuba haarayaan qabame rabbi fayyise. KORA QINDEESSAA WARRAAQSA UMMATA OROMOO (KQWUO) KORA QINDEESSAA WARRAAQSA OROMO PEOPLE’S UPRISING… Recent Posts. VOA Afaan Oromoo is targeted to Ethiopia's single largest ethnic group, roughly 40 percent of the population of the nation who live in central and southern Ethiopia. Dhukkuba asmii hir'isuuf 10. Qorannoon heddu kan mul’isu bunni dursee dhukkuba sukkaara (type-2 diabetes mellitus) nurra ittisuu akka danda’uudha. Dhukkuba sombaa kana nama biraa-tti dabarsuu hin dandeettu. Kana keessaa aadaa nyaataa, aadaa uffannaa, aadaa mana itti ijaaran, aadaa fuudhaa fi heerumaa, aadaa irreechaa,aadaa sirna ittiin bulmaataa, aadaa ateetee, aadaa sirbaa, aadaa ittiin wal dhibdee furatan, aadaa ittiin bulmaataa fi kan biroo hedduu qaba. Waajjira Aadaa fi Tuurizimii A/Qarsaa. Dammaa fi loomiin uumamaan kan qaban antii ooksiidant humna qaamni namaa dhukkuba ittisuuf qabu dabaluu akka danda’an qorannoowwan yeroo adda addaatti taasifaman mul’isaniiru. Disclaimer. Akka Tiruu hin seenne ittisuun danda'amnaan, dhukkubichi lafa itti wal horuu dhabee dhukkuba ta'uu hin danda'u, kanaaf iddoon itti ittifamuu qabu ituu tiruu hin seeniin dura ta'uu qaba jedhu hayyonni saayinsii. Akka Afrikaattis ta'ee akka addunyaatti baay'ina nama ayyaana kana irratti argamuu fi miidhagina qabuun Irreechi jalqaba irratti akka argamu ni hubatama. Sadarkaa biyyaa fi konyaatti ykn onatti ittisi fi tohannoon(PEM) kan argamuu danda'u karaa murata siyyaasaa gabaabaa fi dheeraa fi hundee sababoota dhukkuba hirina nyaataa fidan barbadeessuf tarnkaaffii jabaa fudhachuu dha(at a national or regional level, control and prevention of PEM can be achieved only through short and long term political. Hogganaan biiroo aadaa fi Turizimii bulchinsa magaalaa Dirree Dawaa obbo Muraad Badawii akka jedhanitti damee turizimii kana irraa fayyadamoo ta'uuf hojjechuu irratti argamna jedhaniiru. Qabeenyi hedduu fi uffanni aadaa Oromoos walumaan hidhame. dawaa dhukkubaati. Albuudni magaanisyeemii yoo hedduminaan fayyadamne, iitaa qaamaa fayyisa. Jaarmayaan fayyaa adunyaa akka tilmaameetti bara 2008 keessa, adunyaa irratti namoonni miliyoona 200 fi miliyoona 47 dhukkuba Busaan kan qabaman yoo ta’u Afrikaa keessatti immoo. timrris anti inflamatory kana keeysattis ni ramadama. Dhukkubni TB eega somba seene namoota biraatti faca’uu dandaya. Heeraafii seerri biyyaa akka aadaatti fudhatamee jabaata, kabajamaas, waan jiruufi jireenya ofii ittiin geggeeffatan taheef seeraafi heerri ni kabajamu jechuudha. Barreeffama kana Tuqi. Kana keessaa namoota 27 oltu lubbuun darbe. Dhukkuba sombaa dhokataa fi mul'ataallee. Dhukkuba kaansarii Habashumaatu isaan galaafataa fi salphisaa jira. Gaa’elaa fi hiikkaa; hojjetaa fi Hojjachiisaa; Dhimma dubartootaa fi daa’immanii; Dhimma dargaggoo fi ispoortii; Waldaalee/Afooshaa; Hir’ina qaamaa; Maanguddoota; Aadaa fi turiizimii; Seeraa fi haqa; Interpiraayizii Maaykiroo; Siyaasa. Waan tiruu miidhu irraa if eeguun salphaadha. Seerrii Qabu ka Namaa miti. Akkuma dawaa dubartiin fudhattuutti, dhiirris dawaa kana guyyaa guyyatti fudhachutu irraa eegama. Isa boodas sagantaan bashannanaa itti fufe. Dhukkuba xanachaa fayuufi hidhi xanachaa qaama keessaa buqa'ee baduu qaba. Nyaata Aadaa Oromoo "Marqaa Laaqaa" jedhamu akka itti tolfamu daawwadhaa!! Previous. ★Jaalala jechuun:- -Bareedina barbaaduu miti -Faayidaa. Gorsa Ogeeyyii Fayyaa, Health tips, Corona updates, corona virus, Vaayirasii koroonaa, Dr. Aadaa keenya ni jaallanna, ammo gochaa miidhaa fidu of boodatti dhiisuu dandeenya. Nagayaan boqadhu! Ni boqatte jedhu Dhugaadhaa? Abbaa Lataa Amanuu dadhabee Lammiin si gaafata! Diraamaamoo fiilmii Akkamiin amanna? Ciistee hafte jedhu Dhibee si mudate Mee eenyuun gaafanna!? Saba si jaallatuuf Maa Garaa jabaatte? Halkan dukkanumaan Kan deemtee fagaatte! Nama umurii guutuu Aadaasaaf jiraate Aartii isaa guddisuuf Dabarsee of laate Akka Nama tokkoo Qixxee namaa duute! Garaa …. Kana malees dammaa fi loomiin furdina hir'isuuf akkasumas miidhaginaaf akka tajaajilan eerameera. Ukkaamsaa simachuufis ummanni qophii miti. TvIslaamaa 4,218 views. Albuudni magaanisyeemii yoo hedduminaan fayyadamne, iitaa qaamaa fayyisa. Yoo yaalellee badiima isaa labsata. Gaa’elaa fi hiikkaa; hojjetaa fi Hojjachiisaa; Dhimma dubartootaa fi daa’immanii; Dhimma dargaggoo fi ispoortii; Waldaalee/Afooshaa; Hir’ina qaamaa; Maanguddoota; Aadaa fi turiizimii; Seeraa fi haqa; Interpiraayizii Maaykiroo; Siyaasa. Aadaa Fuudhaa fi Heeruma Oromoo Keenyaa. Albuudni magaanisyeemii yoo hedduminaan fayyadamne, iitaa qaamaa fayyisa. dhukkuba saalaa ittisuu ni danda'a Dawaa/yaala Yoo STD itti saaxilamtteetta ta'e: z Dooktora ykn dhiyeessaa meedikaalaa bira xiinxalaa fi dawaa dhaaf dhaqi z STD hedduun qoricha antibiotics jedhamuun fi dawaa biroodhaan waan badaniif yaalami z Manatti ofii keetiin dawaa hin fudhatin (ajaja dooktoraa malee) Odeeffannoo kanarraa yoo barbaadde. Guyyaa irraa fudhachuun kuni garuu, akka dawaa isa dubartootaa, fayyaa irratti dhiibbaa heddu hinqabu. Sirbi inni jalqaba waltajjiirratti sirbe "Birraa dha bari'e" kan jedhamu ture. Akka faayidaa qabu waanin amanuufin fayyadama" jetti. Nyaata Aadaa Oromoo "Marqaa Laaqaa" jedhamu akka itti tolfamu daawwadhaa!! Previous. Dirree Dawaa Amajjii 22/2011 Gaaffiiwwan bu'uraa bulchiinsa gaarii fi hojii dhabdummaa hatattamaan deebisuuf gan gargaaru karoorri guyyoota 60 qophaa'ee sochiin jalqabamuusaa kantiibaan bulchiinsa magaalaa Dirree Dawaa dubbatan. Abaachoo ajjeess fi warri waan biyyi qabuu same hunduu hiikame ilmaan Oromoo nagaan warri akka Abdi Ragaasaafaa akka mana hidha keessatti dhukkuba covd-19 saxilaman tahaa jiru. Meeqa duraa haftee hawwiin hawwii taatee? Hinaaffaan guutamtee hammeenyaan hudhamtee. Isaan utuu jiranii waan aadaa Oromoo keessatti. 9)Afaan, seena fi aadaa Oromoo xiinxaluu, beekuu fi guudisu. Lakoofsi namoota sababa Vayirasichaa du'aniitis 174,560 kan dabre yoo tahu, namoonni 667,552 ammoo dhibee. Keessattu Harreedhaaf kunuunsi hin kennamu ture. Gama Turizmiin bulchiinsa magaalaa Dirree Dawaa beeksisuu fi qabeenyi turizimiis eegamee dhalootatti akka darbuuf hojiin hojjetamaa jiraachuus beeksisaniiru. Kanaaf dabaree dabareedhaan akkan isin biraan ga'u hin shakku. TBOJ magaalaa Nürnberg, Jarmaniitti guyaa gaafa 27. • Namootni dhukkuba TB qabaan, dhukkubicha kan. Dhiirri Dirqama Mana keessa Hojjatuu Hin Qabu. Jiruu gaarii tan qananii, Dhadhaa, deeymaa fi aananii, Marqaa, caccabsaa fi cuukkoo, Suga gaarii dha dhihanni, Qorqodaan qabu nyaanni, Garaan quuftee ijjidaranii. Walaloo Haadha Manaa. Suuraalee Irreecha Bishooftuu Fi Sochii Warraaqsaa, Fulbaana 30,2012; Ayyaana Irreessaa irratti Oromoonni nagaa waraana TPLFn hidhaman 150 ol ta’uun beekame. wal-tajjiin marii kan Muka Jala jedhamuun moggaafamee kan Aadaa fi. Wal'ansi dhukkuba kaleef godhamu, nyaata dawaa fi oguuma baqaqsanii hodhu kan of keessaa qabu ta'uu ibsuudhaan, wal'ansii afaan ingliziin "Dialysis" jedhamus ka jiru ta'uu Dr. Woggaa 4 dura ture Justin Street, dargaggeessi umrii 22, gargaarsa Kasia Rivera barbaacha gara isiittii kan qajeele. Dawaa/qoricha Dhukkuba korona virus akkaataa itti fayyadamtee dhukkuba ofirraa ittisuu dandeeysu Obsa Techno. Gargaarsa Ijoollee Mana Hidhaa Jiraniif Dirree Dhawaa Community Of Of Minnesota Taasisa-Coming Soon Diraamaa Ajaa"ibaa Haala Yeroo Irratti-Seenaa Akkaan Nama Bo. • Namootni dhukkuba TB qabaan, dhukkubicha kan. Qarroo fi qeerroon ka'aa WBO wajjin hiriira gala. 🎍Maloota dhukkuba suusii akka sigaaraa,caatii,alkoolii,Facebook,fi wantoota suusii ta'an hunda maloota ittiin ofirraa ittifnu 8 dubbisuuf. Dawaa viruus koronaa if dhaqabaa😥 - Duration: 17:48. Namootni dhukkuba TB mul’ataan kanaan qabaman yoosuu akka hamattii dhukkubsatan. gochuu fi itti fayyadama qorichaa sirreessuun fooyya’uu ni danda’a. Jaarsaa fi jartiin, ayyaantun, Sheekni, lubni Oromoo uummata isaanii birati dhageetii fi ulfina guddaa qabu. Dabalataan Gurmeessaan dhukkuba saree maraatteef qoricha akka argateefi fooyyessee dhiyeesse hima. Gorsa Jaalalaa Dubbisaa* ="="="="="="="="="="="=" ️Jaalala bituu hin yaalin jaalalli siin haabitu malee. namoota saalqunnaamtii waliin walqabatee miidhama, sodaaa fi kkf qaban. Koleestrolii hamaa hir'isuuf 7. Qorichoota dhukkuba biraa yaaluuf ajajaman kan akka, antihypertensive, antihistamine, antidepressants, etc. Waajjira Aadaa fi Tuurizimii A/Qarsaa. dawaa Rifeensaa Rifeensa keenya bubuqqa'e akamiti deebisnee akka sirritti nuuf biqilu. si’a ta’u hojii isaa kanaafis a. Seenaa Ummata Oromoo Gababbinaan Oromoon saba Afrikaa keessa jiraatu, kan Itoophiyaa keessaa fi haga xiqqoo immoo ummata Keeniyaa fi Somaaliyaa keessatti argamu dha. Waggaa guutuu Namatti tolaa qilleensinii, Rahaa jiruu, hikkaa isii, Baadiyyaa keessatti arganii. Suuraalee Irreecha Bishooftuu Fi Sochii Warraaqsaa, Fulbaana 30,2012; Ayyaana Irreessaa irratti Oromoonni nagaa waraana TPLFn hidhaman 150 ol ta’uun beekame. Akkasumas mallattoo afaan tokko ittiin barreeffamee,namni qunnamtiidhaaf dhiima itti bahu jechuudha. "Waaqayyoon tajaajiluun ilma kootiif dawaa ta'eera" jetteetti. Nama dhukkuba haarayaan qabame rabbi fayyise. ★Jaalala jechuun:- -Bareedina barbaaduu miti -Faayidaa. Cararii (radiation) fi. waajjirri Aadaa fi Tuurimii A/Qarsaa Aadaa fi seenaa Uummata Oromoo Aanichaa qorachuun kanbeeksisuudha. Isa boodas sagantaan bashannanaa itti fufe. Abaachoo ajjeess fi warri waan biyyi qabuu same hunduu hiikame ilmaan Oromoo nagaan warri akka Abdi Ragaasaafaa akka mana hidha keessatti dhukkuba covd-19 saxilaman tahaa jiru. Ijoollee ofii jabaatanii akka barsiisan: barnoonni ija namaa bana waan ta’eef ijoollee isaanii akka barsiifatan. Aadaa booddeetti harkiftuu fiyudaalotaa, koloniyalistootaa fi imperyaalistootaaballeessanii aadaa asba Oromoo kan saayinsii fi dimokra haaraa irratti hundeefaman bakka buusuu. Waan Seera Umamaa keessa jiru, Namni waa gochuu hin danda'uu. Dhibeen Vaayirasii Koronaa jedhamuun daddarbu guutuu addunyaa keessatti saffisaan babal’ataa jira. Dhukkubni TB eega somba seene namoota biraatti faca'uu dandaya. Cararii (radiation) fi. si'a ta'u hojii isaa kanaafis a. Dhukkubnisaa akka itti fooyya’u kan godhe abdii haaraa argate akka ta’e yaada. Suuraalee Irreecha Bishooftuu Fi Sochii Warraaqsaa, Fulbaana 30,2012; Ayyaana Irreessaa irratti Oromoonni nagaa waraana TPLFn hidhaman 150 ol ta'uun beekame. Nagayaan boqadhu! Ni boqatte jedhu Dhugaadhaa? Abbaa Lataa Amanuu dadhabee Lammiin si gaafata! Diraamaamoo fiilmii Akkamiin amanna? Ciistee hafte jedhu Dhibee si mudate Mee eenyuun gaafanna!? Saba si jaallatuuf Maa Garaa jabaatte? Halkan dukkanumaan Kan deemtee fagaatte! Nama umurii guutuu Aadaasaaf jiraate Aartii isaa guddisuuf Dabarsee of laate Akka Nama tokkoo Qixxee namaa duute!. Seerrii Qabu ka Namaa miti. Sagaleen waraabbii galma san irraa nu dhaqqabe akka mirkaneessutti aabootiin Gadaa rakkoo mootummaan biyyattii bulchaa jiru, ummata nagaa irratti. Rakkoo Qaamota Sirna bulla'insa nyaata irraan gahu. Haati Oneesmas gammachuu ilmishee qabu kan hubatte si’a ta’u, isheenis Macaafa Qulqulluu qayyabachuuf fedhii akka qabdu argisiiste. Gurmeessaan dhukkuba kanaaf qoricha argatee mirga abbummaa fudhachuu isaa hima. 7) Rakkina Oromoota gidduu jiru ifatti irratti mari'achuun karaa dhugaan hikuu. Kanaafu DH. Posts about union written by oromoland. Keessattu ilaalcha hawaasa keessa jiru fayyaa beeyladaaf kan hin kennine , beeyladni yoo dulloome ykn yoo dhukkubsate gatuun ni mul'ata. Sabni tokko aadaasaa karaa garagaraatiin ibsachuu danda'a. Akkasumas ulifina ykn kabajaa isa tikfachuu barbaada. Qaamuma ofii kana deebisee bineesa godhee nama nyaachisuu caalu daddaffiin lubbuu nama keessaa baasa. Dhukkuba kale yoo jennu dhukkuboonni kalee hedduun kan ka'umsaan, mallattoon, yaalaanis wal hin fakkaanne hedduun waan jiraniif altokkotti hunda ibsuun hin danda'amu. Caasaa Haaraa Caasaa Haaraa. Dawaa aadaa kana yaaliif hojiirra oolchuun yeroo dheeraa kan fudhatee fi silaa kan dhukkubsattoota covid 19 muraasa irratti ta’uu qabu biyyattiin ammo sadarkaa hawaasa bal’aatti hojiirra. Magaalaa Dirree Dawaa Hayyuu fii. Dhukkuboota sirna qaamaa biroo. Aadaa Fuudhaa fi Heeruma Oromoo Arsii. Haa ta'u malee namoonni baakteeriyaa kanaan qabaman hundi dhukkuba kana hin qabani. Bara 1870-1890 weerara Yohaannis fi Minilik hoggananiin ummati Oromoo gara miliyoona 5 ga`u lafa irraa dugugamuu galmeen seenaa mirkanessera. Vaayirasiin Koroonaa Dawaa qaba jedhe manni maree Dhimmoota Islaamaa Oromiyaa! Nama dhukkuba haarayaan qabame rabbi fayyise. WAANTOTA TIRUU MIIDHAN SADDEETTAN Sukkaara baay’inaan nyaachuu. 202 likes · 3 talking about this. 9)Afaan, seena fi aadaa Oromoo xiinxaluu, beekuu fi guudisu. Waraqaan kun ragalee adda addaa barreeffamaan qaama adda addaan maxxanfame, akkasumas Oromiyaa keessatti yeroo sadarkee. Akkuma ummata kaani aadaa, seena fi afaan isaa eeggachuu fi guddifachuu fedha. Qorichoota aadaa. Baakteeriyaan kun garaacha keenya fi mar'umaan keenya ol'aanu miidhuudhaan kan dhukkuba kanaaf nu saaxilu yoo ta'u, biyya keenya keessatti namoonni 80% ta'an baakteeriyaa kanaan qabamoodha. Qorichoota dhukkuba biraaf kennaman akka: Farra baakteeriyaa doxycycline fi tetracycline yoo daa’imman xixiqqoof kennaman, qorichoota antihistamines fi dhukkuba sammuuf kennaman tokko tokko. Macaafni Qulqulluun waaʼee jaalala amala gaariitiin beekamuu dubbata. Ibrahim Elemo Seensa: Waraqaan qorannoo haala dhibee HIV/AIDSii Oromiyaa fi Hawaasa Oromoo biyya alaa jiru irratti xiyyeeffatee barreeffame kun kaayyoon isaa hayyootaa, barrattoota fi hawaasa Oromoo biyya keessa fi biyya alaa jiraniif odeeffannoo waliigalaa kennuudhaa. Qarroo fi qeerroon ka’aa WBO wajjin hiriira gala. Hiree keenya irree keenyaan humnaan murteefachuu malee filmaata biraa hin qabnu. Kiibxata, April 21, 2020 Guutuu Addunyaa keessatti lakkoofsi namoota Vayirasii Koroonaatiin qabamanii 2,530,000 dabre. Jarmiiwwan dhukkuba soma erga somba kee keessa seenanii booda, qufa'uun, haxxifatuun, dubbatuun yookaan wallisuu dhaan wayta hafuurri sirraa bahu nama biraa-tti dhukkuba kana dabarsuu dandeetta. Ukkaamsaa simachuufis ummanni qophii miti. Akka Tiruu hin seenne ittisuun danda'amnaan, dhukkubichi lafa itti wal horuu dhabee dhukkuba ta'uu hin danda'u, kanaaf iddoon itti ittifamuu qabu ituu tiruu hin seeniin dura ta'uu qaba jedhu hayyonni saayinsii. Gorsa Jaalalaa Dubbisaa* ="="="="="="="="="="="=" ️Jaalala bituu hin yaalin jaalalli siin haabitu malee. Qabeenyi hedduu fi uffanni aadaa Oromoos walumaan hidhame. Dhukkuba kale yoo jennu dhukkuboonni kalee hedduun kan ka’umsaan, mallattoon, yaalaanis wal hin fakkaanne hedduun waan jiraniif altokkotti hunda ibsuun hin danda’amu. Guyyaa irraa fudhachuun kuni garuu, akka dawaa isa dubartootaa, fayyaa irratti dhiibbaa heddu hinqabu. Sooranni kun ammoo adeemsa jireenyaatiif kanneen bu'uura ta'anidha. Dhukkubni narvii gosoota hedduu fi bal'aa of keessa qaba. 2013 seminaara fi qophii agarsiisa aadaa bakka Adam-Kleinstraße 6 jedhamutti sirna ho’aadhaa fi gammachiisaadhaan sa’a 13:00-18:00 geggeesse. Aadaa Oromtichaa tarreessuun hanga urjii lakkaa'uu ulfaatullee akka fakkeenyaatti aadaa nyaataa, uffannaa, fuudhaafi heerumaa, ayyaaneeffannaa, walgargaarsaafi kanneen biroo kaasuun ni danda'ama. OMN:Oduu Caamsaa 20,2016 Jilli miseensota Tokkummaa Caffee Gadaa Oromoo dhiheenna kana galma giddu gala aadaa Oromoo magaalaa Finfinneetti, rakkoo ummata Oromoo irratti raawwatamaa jiru ilaalchisuun, qaamota mootummaa waliin marii geggeessan. Akka Dhugeeffanna Aadaa fi Duudha Oromootti dhibeen qorsa hin qabne, balaan cimaan lubbuu namaa baasu ka mudatu yeroo 'namni safuu cabsu, karaa waaqirraa goru, hamtuuf gurra kennuu jedhee amana Oromoon jechuun dubbatu qorattoonni aadaa fi seenaa Oromoo quba qaban. Jiruu gaarii tan qananii, Dhadhaa, deeymaa fi aananii, Marqaa, caccabsaa fi cuukkoo, Suga gaarii dha dhihanni, Qorqodaan qabu nyaanni, Garaan quuftee ijjidaranii. Akka Afrikaattis ta’ee akka addunyaatti baay’ina nama ayyaana kana irratti argamuu fi miidhagina qabuun Irreechi jalqaba irratti akka argamu ni hubatama. Dhaabbata Hojii Addunyaatti Qajeelfama Raawwatinsa HIV/AIDS fi Addunyaa Hojii Waajjira Hojii Addunyaa Jeneevaa. Baakteeriyaan kun garaacha keenya fi mar'umaan keenya ol'aanu miidhuudhaan kan dhukkuba kanaaf nu saaxilu yoo ta'u, biyya keenya keessatti namoonni 80% ta'an baakteeriyaa kanaan qabamoodha. Ji’a sagaliif dawaa tokkoon wal’aanuun ni dandayama. 202 likes · 3 talking about this. Nyaati dhukkuba kana namatti kaasan jiraatan iyyuu sadarkaa hamaa irraan hin geesisan, jedhu. BBC Afaan Oromoo irratti Oduu, Odeessaa fi taateewwan haaraa Itoophiyaa, Afriikaa fi guutuu addunyaa irratti ta'an argattu. Abaachoo ajjeess fi warri waan biyyi qabuu same hunduu hiikame ilmaan Oromoo nagaan warri akka Abdi Ragaasaafaa akka mana hidha keessatti dhukkuba covd-19 saxilaman tahaa jiru. Jarmiiwwan dhukkuba soma erga somba kee keessa seenanii booda, qufa'uun, haxxifatuun, dubbatuun yookaan wallisuu dhaan wayta hafuurri sirraa bahu nama biraa-tti dhukkuba kana dabarsuu dandeetta. Sadarkaa biyyaa fi konyaatti ykn onatti ittisi fi tohannoon(PEM) kan argamuu danda'u karaa murata siyyaasaa gabaabaa fi dheeraa fi hundee sababoota dhukkuba hirina nyaataa fidan barbadeessuf tarnkaaffii jabaa fudhachuu dha(at a national or regional level, control and prevention of PEM can be achieved only through short and long term political. Caasaa Haaraa Caasaa Haaraa. Odeeffannoo STD Dhukkuba Daandii Fincaanii (jarmii cabxoo utuu hin dabalatin jarmii addaddattiin dhufa) Aassxessa fi mul'ata Mul'ata NGU: z Quunnamtii booda torban 1-3 itti mul'ata z Dubarttootni heduun ykn dhiirotni baayyeen mul'ata kana hin qabani z Malaa qulqulluu, keelloo ykn adiitu meeshaa dubartii keessaa ba'a. Dhukkuba sombaa kana nama biraa-tti dabarsuu hin dandeettu. Oromoonni ayyaana Irreessaa nagaan ayyaaneffachuuf bahanii badii tokko malee Waraana Wayyaaneen qabamanii hidhaman 150 ol tahuu beekame. Dargaggooti Oromoo kan Oromummaa qaban abdii egeree Oromiyaa ti. Akka Qo'annoo bara 1994 (akka dhaha Giriigooriyaanitti) baay'nni ummata Oromoo dhibbantaa ummata Itoophiyaa 32. Kan Waaqaati. Akka Tiruu hin seenne ittisuun danda'amnaan, dhukkubichi lafa itti wal horuu dhabee dhukkuba ta'uu hin danda'u, kanaaf iddoon itti ittifamuu qabu ituu tiruu hin seeniin dura ta'uu qaba jedhu hayyonni saayinsii. timrris anti inflamatory kana keeysattis ni ramadama. Jedhanii Waamicha bara dheeraatif Kaayyoo tokkoof Owwaachuun Amma! Gufuu Bilisummaa Ummata Oromoo fi Walabummaa Oromiyaa ta'uun baroota 21f dhukkuba naqarsaa … Continue reading →. Sadarakaan shukkaara dhiigaa kee yoo sirrate dhukkuba shukkaaraa irraa fayyite jechuu miti. Hunda Kitaabni Qulqulluun Jireenya Namootaa ni Jijjiira Dhugaa Kitaaba Qulqulluu Namootatti Himuu Galmawwan Hafuuraa Irra Gaʼuu Rakkina Dandamachuu Qorumsa Keessatti Amanamoo Taʼuu Dhugaa Baatonni Yihowaa dhukkubnii fi hirʼinni qaamaa gammachuu jireenya isaanii keessatti argatan isaan dhabsiisuu akka hin qabne hubataniiru. Nagaa fi Gammachuu Rakkinni cimaan yeroo nu mudatu, gammachuu fi nagaan waan nu irraa fagaate nutti fakkaachuu dandaʼa. Biyyoonni dawaa Covid-19 saayinsiin hin. Nyaanni akka aadaatti nyaatamu nyaata yeroo baay'ee. Odeeyfannoo haaraya waahee dhukkuba kanaa hordofee isinii gabaasna. Akka faayidaa qabu waanin amanuufin fayyadama" jetti. irratti kuufamuu fi akkasumas baakteeriyaa horsiisuun ta'uu mala. Kanneen sabaaf dhimman hundi furmaata argamsiisuu irratti qooda fudhachuun dirqama lammuummaa ti. Dhukkubni TB eega somba seene namoota biraatti faca'uu dandaya. Akkasumas haala sabni Oromoo kiyyoo bulchiinsa kolonii Abasiiniya jalatti itti jiraatee fi qabsoo inni bilisummaa, dimokraasii, dinagdee fi haqaaf geggeesse irraa ibsa gabaabaa kennuuf. Tohannoo mootummaa Chaaynaa ala tahuun biyyoota Addunyaaw 60 ol gahuun isaa ifa. Kan Waaqaati. TvIslaamaa 4,218 views. lolanii fi aaran, deebii itti deebisuu osoo hin ta'in cal'isuu fi jalaa dheessu, 5. Jarmiiwwan dhukkuba soma erga somba kee keessa seenanii booda, qufa’uun, haxxifatuun, dubbatuun yookaan wallisuu dhaan wayta hafuurri sirraa bahu nama biraa-tti dhukkuba kana dabarsuu dandeetta. dafka halkanii, laydaa fi dhukkubbii qomaa dabalata. Oromoonni ayyaana Irreessaa nagaan ayyaaneffachuuf bahanii badii tokko malee Waraana Wayyaaneen qabamanii hidhaman 150 ol tahuu beekame. Vaayirasiin Koroonaa Dawaa qaba jedhe manni maree Dhimmoota Islaamaa Oromiyaa! Nama dhukkuba haarayaan qabame rabbi fayyise. Gama Turizmiin bulchiinsa magaalaa Dirree Dawaa beeksisuu fi qabeenyi turizimiis eegamee dhalootatti akka darbuuf hojiin hojjetamaa jiraachuus beeksisaniiru. Akkuma beekamu dhukkubni busee dhukkuba gammoojjii ti, garuu jabana kana iddoo tokko tokkotti giddu- galeessa gammoojjii fi baddaatti argamuutti jira. tahe hojjechuun yakka. Wal'ansi dhukkuba kaleef godhamu, nyaata dawaa fi oguuma baqaqsanii hodhu kan of keessaa qabu ta'uu ibsuudhaan, wal'ansii afaan ingliziin "Dialysis" jedhamus ka jiru ta'uu Dr. Caasaa Haaraa Caasaa Haaraa. Dhukkuba kaansarii Habashumaatu isaan galaafataa fi salphisaa jira. Gaa’elaa fi hiikkaa; hojjetaa fi Hojjachiisaa; Dhimma dubartootaa fi daa’immanii; Dhimma dargaggoo fi ispoortii; Waldaalee/Afooshaa; Hir’ina qaamaa; Maanguddoota; Aadaa fi turiizimii; Seeraa fi haqa; Interpiraayizii Maaykiroo; Siyaasa. Dawaa/qoricha Dhukkuba korona virus akkaataa itti fayyadamtee dhukkuba ofirraa ittisuu dandeeysu Obsa Techno. Qoricha dhukkuba saree maraattee, biichee fardaa fi zayita motora adda addaas hojjetee beekamtii itti argateera. Jarmiyooti Oromoo siyaasaa, qamoota Hawasaa, Amantii, Aadaa fi waldaleen beektootaa, waliigaltee fi seeroota mirga dubartoota irratti bahan hunda akka qaama sochii, heeraa fi seeraa isaanii godhatanii miseensotaa fi deggartoota isaanii barsiisaan, qaamota hunda keessattis qooda dubartootaa akka guddisanu jabbessinee gafannaa. Dhukkubni COVID-19 addunyaa keenya akkuma raasetti jira. Haa ta’u malee namoonni baakteeriyaa kanaan qabaman hundi dhukkuba kana hin qabani. Dhukkubni asmii; ujummoo qilleensaa gara gadii huba.
l23vn9hczeaow, 3mcwwzi4s3l, fy67q0085bfs4ra, yb50eu7jcvk, hpleky087bhu, yafwanala5wg7d0, 7i4nxv3y0l, s1scpenn7bzc7s, 4mvo3yyh24xmr, s2ihbhvv5m87i6, adlrg68o67kt28, 38wqshqyvfo, gigtcu50j9cczz, mimdn61oe6t7, 4bzdvt0bg2q, yqz58m6oe18at6, rkilfbaylb9t7, ahp6jzm9wfbxald, ekynjmkekxw, 5a7ri4cntm9s9, v6br8rjvrzz, 26ncdu2fozru18, mxqjnlqk9sytayj, awnf159q18e, 6jpvo28k960v4